There have been so many things to share and tell that have happened recently, I can surely say that my life has definitely been changed in some better and positive way being through some ups and downs, but supported by Janakkalan Nuorisopalvelut, also all the children, teenagers, and teachers, I met during the last nine months of volunteering.The EVS project time is nearly over.
In Youth work I found out that sometimes, limits can be opportunities. For example, each person is a fantastic show and a treasure: you can decide to sit down and just enjoy it, or you can decide to risk, share with him points of view and feeling, and try to suck as much as possible from this common experience. And even if it hurts, for sure it will be worth it.
Living in Finland taught me a lesson- make it simpler, repair, reuse, save, use your brain/imagination, be creative, try to invent, make fun of all of it and enjoy it! Make fun of yourself, your imagination, creativeness or stupidity, because all that happens for the main reason:LEARNING. For the same reason I think I developed my own way on how to read the people; but to look inside myrself for material, because this is something that honors subjectivity. Spending the time in five different schools and youth center Satama taught me that the biggest and most demanding part of "my volunteering work" is to listen and let the others to talk and teach me how, what, when, or maybe why. I observed that younger students learn better when there is an international to pay additional attention on them.
For
example, they become more curious to speak to me and eager to learn and
practice in English, maths, or doing some art or trying some crafty
thing. I really do assure them they are good in English, because they
really are. Having a "blackout poetry" class with 8th graders from
Turenki, student fromVirala, and teenagers in the local youth cenre, is the most confident proof for that. It also shows, that I
presented something very new, original, and educational to Finnsh
students, which made us all happier, more excited and satisfied of doing
an entertaining and educational task in English. It was my real time of
being a teacher, who presents totally new subject, mentors and
facilitate the learning process in the classroom.
Additionally,
I am very touched by the students and teachers from the small schools
(Leppakoski, Virala, Tanttala) I've visited in Janakkala.
In near future, I would welcome every opportunity to work with them
again. Thanks to all of them I have now a clear view about my future professional position.
Finaly, I would like to quote one of my favorite writers Charles Bukowski: "Find what you love and let it kill you" he said. I think I did it. Volunteering is the answer to me. It is the best opportunity to be in Finland, find out about the job I want, people I need, the life I could experience. I was ready to wait and I did it in my time in America, so here I am have lived in Janakkala for nine months (the same time a child needs to be delivered).
In conclusion, I cannot say good-bye to those whom I have grown to highly respect, for the memories we have made will last a lifetime and never know a good-bye.
Kind regards, KIITOS KAIKKILLE,
Monika Bozhilova (*M. Mutkainen~...:)
P.S. Pieni hetkinen!
Nyt Minä haluan kirjoittaa vahan suomeksi.Valitettavasti minun kurssi Hämeenlinnassa loppuu kevällä, huhtiuussa :( Minulla oli pieni ongelma ilmoittaa toisen kurssille. Älä välitä!
Minä opiskelin paljon tärkeitä asioita (Moniko Partitiivi on ihan vaikeaa!!) ja joskus ymmärrän hyvin (kuin he puhuvat hitaasti) mutta minä en voi sanoa kaikki suomeksi, koska minä en tiedä kielioppi tai sanoja. Haluan ymmärtä ihmisiä. Haluan myös olla ystävä suomalainen lasten kanssa.
Onneksi, Janakkalan esikoulussa opin tosi uusia sanoja (oi, kamala partitiivi). Tarvitsen kielioppikirja (ja opettaja??), mutta en voi löytää Hämeenlinnassa. Nyt usein kun luen suomeksi en ymmärrä (hahaa). Tietysti, kaiki sanovat että Suomen kieli on ihan vaikea ja monimutkainen (minun lempi sana!!). Se on totta, mutta minä sanon että koska on tosi tosi erilainen kieli ja liian kiinostava. Minulla on aina hauskaa aikaa kun opiskelen jotain suomeksi.
Kesä tulee pian. Aurinko paistaa joka päivä ja on tosi lämmin ja valloissa. Kaikki on vihreä, keltainen ja kaunis. Kesäkuussa toivon olla leirikeskuksessa Mallinkaisilla. Toivottavasti, kaikki menee hyvin:)
Kiitoksia paljon, kaikkille! Moikka!
Finaly, I would like to quote one of my favorite writers Charles Bukowski: "Find what you love and let it kill you" he said. I think I did it. Volunteering is the answer to me. It is the best opportunity to be in Finland, find out about the job I want, people I need, the life I could experience. I was ready to wait and I did it in my time in America, so here I am have lived in Janakkala for nine months (the same time a child needs to be delivered).
In conclusion, I cannot say good-bye to those whom I have grown to highly respect, for the memories we have made will last a lifetime and never know a good-bye.
Kind regards, KIITOS KAIKKILLE,
Monika Bozhilova (*M. Mutkainen~...:)
P.S. Pieni hetkinen!
Nyt Minä haluan kirjoittaa vahan suomeksi.Valitettavasti minun kurssi Hämeenlinnassa loppuu kevällä, huhtiuussa :( Minulla oli pieni ongelma ilmoittaa toisen kurssille. Älä välitä!
Minä opiskelin paljon tärkeitä asioita (Moniko Partitiivi on ihan vaikeaa!!) ja joskus ymmärrän hyvin (kuin he puhuvat hitaasti) mutta minä en voi sanoa kaikki suomeksi, koska minä en tiedä kielioppi tai sanoja. Haluan ymmärtä ihmisiä. Haluan myös olla ystävä suomalainen lasten kanssa.
Onneksi, Janakkalan esikoulussa opin tosi uusia sanoja (oi, kamala partitiivi). Tarvitsen kielioppikirja (ja opettaja??), mutta en voi löytää Hämeenlinnassa. Nyt usein kun luen suomeksi en ymmärrä (hahaa). Tietysti, kaiki sanovat että Suomen kieli on ihan vaikea ja monimutkainen (minun lempi sana!!). Se on totta, mutta minä sanon että koska on tosi tosi erilainen kieli ja liian kiinostava. Minulla on aina hauskaa aikaa kun opiskelen jotain suomeksi.
Kesä tulee pian. Aurinko paistaa joka päivä ja on tosi lämmin ja valloissa. Kaikki on vihreä, keltainen ja kaunis. Kesäkuussa toivon olla leirikeskuksessa Mallinkaisilla. Toivottavasti, kaikki menee hyvin:)
Kiitoksia paljon, kaikkille! Moikka!